Näyttelyt

Vanhalinnan museoon voi tutustua myös mobiilisti!

Elämänlanka

Elämänlanka-näyttely kertoo ihmiselämän kulusta, arjesta ja juhlasta Lounais-Suomessa 1800-luvulla. Näyttely keskittyy elämän suuriin tapahtumiin kuten avioliiton solmiseen ja perheen perustamiseen. Näyttelyssä kulkevat myös rinnakkain kirkon opit hyvästä elämästä ja kansanuskomukset pahan karkottamiseksi.

Näyttelyssä edetään lapsuudesta nuoruuteen, parin ja perheen muodostamisen kautta vanhuuden turvaamiseen ja lopulta irtautumiseen.

Kartanokotimuseo

Mauno ja Ester Wanhalinnan perinnettä vaalii kartanokotimuseo, jonka aarteita ovat Turun yliopiston Phoenixin kalusteet. Esillä on pääasiassa sotien jälkeisen ajan huonekaluja ja esineistöä.

Näyttely rakentuu kartanorakennuksen alakerran huoneista, joista nähtävillä ovat sali, ruokasali, mamsellin kammari, Kultarantahuone, isännän huone ja keittiö. Jokainen huone kertoo oman osansa Vanhalinnan tilan ja kartanon historiasta sekä sen omistajista.

Phoenixin aika – elämää Turun Yliopistossa 1922–1959

Phoenixin aika -näyttely kertoo Turun Yliopiston ensimmäisistä vuosikymmenistä paikan näkökulmasta. 1920-luvulla Turun Suomalainen Yliopistoseura osti uuden yliopiston päärakennukseksi Phoenixin talon, joka sijaitsi Turun kauppatorin laidalla. Talo oli rakennettu 1876 alun perin hotelliksi, joka ei kuitenkaan koskaan menestynyt Turun kokoisessa kaupungissa.

Turun Yliopisto toimi Phoenixin tiloissa yli kolmekymmentä vuotta (1922–1959), ja kun uusi kampus Vesilinnanmäellä valmistui, vanhan päärakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas kalusto sijoitettiin Vanhalinnan museoon, jonka yliopisto oli niin ikään juuri saanut haltuunsa. Vanhalinnan entinen isäntä ja museon intendentti, Mauno Wanhalinna, osti myös suuren määrän Phoenixin kalusteita ja irtaimistoa myöhemmin järjestetystä huutokaupasta.

Vanhalinnan makasiinissa on esillä Turun Yliopiston vanhaan päärakennukseen teetettyjä huonekaluja, lahjoituksena saatuja kalustoja sekä Phoenix-hotellin aikaista esineistöä. Valokuvat antavat aavistuksen siitä, minkälaista opiskelijoiden, lehtoreiden ja professorien elämä oli talossa, jota sanottiin ”kauppatorin kruunuksi”.

Näyttely on esillä Vanhalinnassa elokuulle 2021.

Kuva: Turun yliopiston arkisto

Suomalaisia upseerikohtaloita sotilaspukujen kertomina 1922–1945

Vanhalinnan museon Arma Aboa -saliin tehty näyttely kertoo nimettyjen sotilaspukujen ja esineiden kautta upseerien matkasta sodissamme 1939–1945.

Sotilaspukujen kehitys Suomessa alkoi heti itsenäisyyden alkutaipaleella hienoista m/22 paraatipuvuista enemmän käytännöllisiin ja kenttäolosuhteisiin sopiviin pukuihin m/36 kesäversioineen.

Esillä olevat erilaiset kunniamerkit, niiden myöntökirjat ja erilaisten kurssien diplomit valokuvien kera valottavat ammattiupseerien elämää sotilasuralla läpi sotiemme 1918 ja 1939–1945.

Näyttely on esillä vuoden 2021 loppuun.

Kuva: Eversti m/22 paraatipuvussa. Yksityiskokoelma

esine – olento – asia

Kuvataiteilijat Eero Merimaa, Susana Nevado ja Sari Torvinen ovat toteuttaneet museon arkeologiahuoneeseen näyttelykokonaisuuden nimeltä esine – olento – asia. Teokset ovat syntyneet museon arkeologisen kokoelman ja alueen pitkän historian innoittamina. Vanhalinnan ympäristössä on tehty Suomen vanhimpia maanviljelyyn liittyviä löydöksiä. Maanviljelyn mukanaan tuoma kulttuurinen muutos on näkyvissä myös näyttelyn teoksissa. Museon arkeologiahuoneen vitriinit kehystävät kolmen taiteilijan teokset yhdeksi paikkasidonnaiseksi kokonaisuudeksi.

Vanhalinnan museossa on perinteisesti ollut esillä Aurajokilaakson esihistoriasta ja arkeologisesta tutkimuksesta kertovia löytöjä sekä varsinaissuomalaisesta maatalouskulttuurista kertovaa esineistöä. Nyt nämä kokoelmat asettuvat vuoropuheluun nykytaiteen kanssa, kun osa Vanhalinnassa säilytettävästä museoesineistöstä on tuotu samaan tilaan niitä eri tavoin kommentoivien teosten kanssa. Jännittävien ja osin yllättävienkin rinnastusten kautta tutut vanhat esineet näyttäytyvät uudessa valossa.

Näyttely on esillä 12.6.–8.8.2021.