Kotimuseon ruokasalin katettu pöytä.

Näyttelyt

Vanhalinnan museoon voi tutustua myös mobiilisti!

Elämänlanka

Elämänlanka-näyttely kertoo ihmiselämän kulusta, arjesta ja juhlasta Lounais-Suomessa 1800-luvulla. Näyttely keskittyy elämän suuriin tapahtumiin kuten avioliiton solmiseen ja perheen perustamiseen. Näyttelyssä kulkevat myös rinnakkain kirkon opit hyvästä elämästä ja kansanuskomukset pahan karkottamiseksi.

Näyttelyssä edetään lapsuudesta nuoruuteen, parin ja perheen muodostamisen kautta vanhuuden turvaamiseen ja lopulta irtautumiseen.

Kartanokotimuseo

Mauno ja Ester Wanhalinnan perinnettä vaalii kartanokotimuseo, jonka aarteita ovat Turun yliopiston Phoenixin kalusteet. Esillä on pääasiassa sotien jälkeisen ajan huonekaluja ja esineistöä.

Näyttely rakentuu kartanorakennuksen alakerran huoneista, joista nähtävillä ovat sali, ruokasali, mamsellin kammari, Kultarantahuone, isännän huone ja keittiö. Jokainen huone kertoo oman osansa Vanhalinnan tilan ja kartanon historiasta sekä sen omistajista.

Suomalaisia upseerikohtaloita sotilaspukujen kertomina 1922–1945

Vanhalinnan museon Arma Aboa -saliin tehty näyttely kertoo nimettyjen sotilaspukujen ja esineiden kautta upseerien matkasta sodissamme 1939–1945.

Sotilaspukujen kehitys Suomessa alkoi heti itsenäisyyden alkutaipaleella hienoista m/22 paraatipuvuista enemmän käytännöllisiin ja kenttäolosuhteisiin sopiviin pukuihin m/36 kesäversioineen.

Esillä olevat erilaiset kunniamerkit, niiden myöntökirjat ja erilaisten kurssien diplomit valokuvien kera valottavat ammattiupseerien elämää sotilasuralla läpi sotiemme 1918 ja 1939–1945.

Näyttely on esillä vuoden 2021 loppuun.

Kuva: Eversti m/22 paraatipuvussa. Yksityiskokoelma

Eeva ja Eero Matinollin kotikirjasto

Kouluneuvos Eeva Matinolli (1930–2016) toimi lähes koko työuransa Puolalan yhteislyseon ja sittemmin Puolalanmäen lukion ja Puolalan koulun opettajana ja rehtorina. Syksyllä 2021 Turun Yliopistosäätiö perusti Matinollin testamenttilahjoituksen turvin rahaston, josta tuetaan Turun yliopistossa tehtävää Suomen historian tutkimusta vuosittain yli 40 000 eurolla.

Käytännön koulutyön sekä opetuksen kehittämiseen liittyvien tehtäviensä lisäksi Eeva Matinolli oli innokas Suomen historian tutkija. Hän kirjoitti muun muassa kolmeniteisen Rymättylän historian, toimitti J. C. Stenklyftin karttoihin perustuvan julkaisun Rymättylässä 1644 ja osallistui Naantalin historian toisen osan kirjoittamiseen. Luottamustehtävinään Matinolli toimi yli kymmenen vuotta Turun Historiallisen Yhdistyksen sihteerinä, johtokunnan jäsenenä ja Turun seitsemän vuosisataa -­teoksen toimitussihteerinä. Eläkkeellä hän tutki synnyinkuntansa Vesilahden historiaa.

Eeva Matinollin puoliso, dosentti Eero Matinolli (1924–1981), oli niin ikään historiantutkija, joka oli erikoistunut kirkkohistoriaan sekä papiston tutkimukseen. Puolisonsa varhaisen kuoleman jälkeen Eeva Matinolli saattoi tämän keskeneräiset Porthan-tutkimukset loppuun.

Yhteinen kiinnostus historiaa kohtaan näkyy selvästi pariskunnan kotikirjastossa, jota Vanhalinnassa esitellään näyttelynä. Kirjasto sisältää erityisen paljon erilaisia historiateoksia mutta myös lukuisia muita aihealueita, jotka kertovat Matinollien mielenkiinnon kohteiden laajasta kirjosta. Yhteensä niteitä on yli 3000.

Näyttely on esillä Vanhalinnan kellarikerroksessa 20.10.2021–20.3.2022.

Kuva: Eeva Matinolli Raimo Aarraksen muotokuvassa vuodelta 1990. Puolalanmäen koulun kokoelmat.